Merkkiuskollisuutta

Meillä ollaan merkkiuskollisia ja kodinkonehankinnat tehdää Kotitohtorin  koordinaateilla,  kunnollista pitää olla, vaikka hetken kirpaisee. Sitten kestää. Pesukone on jauhanut vuodesta 1993. Pölynimuri on pitänyt kerran tuon vuoden jälkeen uusia, silloinkin perusteena oli kierrättää vanha kone mökille. Ainut todellinen ongelma on imurien kanssa pölypussien hankinta, sen kaikki varmasti tietävät.
Minä vastaan pienkone- ja astiahankinnoista. Ja auton väristä (ei ole uusi auto vielä tullut).  Suoritin tunteita herättävän nostalgiamatkan keittiön laatikostoihin (tavoite: tehdä tilaa eli laittaa turhat tarvikkeet pois). Tärkeimmät pienvälineet ovat vuodelta 1976. Se on tosi.

Aina roiskuu ruostuu, kun rapataan, sanoo sananlasku.  Nuoremmille selvennökseksi, että vasemmalla on pähkinänrouhin, mantelista saa ihan silkinhienoa purua, juustokin sujuu (ei kannata pehmeillä juustoille yritellä, sulatejuustolla vähiten, koettu). Oikealla olevalla tehdään muhennosta esim perunoista (sen on siis  m u u s s i). Teriä on kolmea vahvuutta. Kaikki ruosteessa. Paljon käytetty, usein pesty. Laatikossa tallella.
Yhtä vanha, itsenäisen elämäni ensimmäinen kodinkone on vatkain (vankka ja varma Philips 1976), jos joku ei tunnista. Ei mitään vikaa, kermavaahto (tyttären opastamana myös peruramuussi) syntyy vaivatta, kahdet vispaimet, toiset kermaan, toiset jämerämpään taikinaan (koukut). Pankaa paremmaksi.

Vieressä turhin hankintani, jonka koin välttämättömäksi en-muista-mikä-Hesarin-resepti-silloin-oli-kyseessä vuoksi. Lähempää katsottuna tämmöinen:

 

Jauhosekoitin /erotin tms -  eli mikä tahansa jauho saadaan vieläkin hienojakoisemmaksi

 - tuosta kädensijasta painetaan ja sisällä  toimii sekeoitinjuttu. Kategoria: turha ostos. Jäi laatikkoon, garafinen ilme miellyttää.

 

Toinen turhake meni roskiin ennen kuin huomasin dokumentoida kuvaksi - sampanjavispilä. Patterit loppuivat enkä keksinyt sille edes patterien toimiessa käyttöä.  Laatikoon jäivät (sarjassa lahja naiselle, jolla on jo kaikkea) mm. oliviin kiven poistaja, parsankuorija, mansikan rontinpoistaja, oliivin poimija  (special desing siihen, että oliivit saa kapeasta lasipurkista ulos), limeviipaleottimet ja hiukan isompi limemehupuristin.

 

Laatikoihin tuli tilaa - ei sen vuoksi että kovin paljoa sieltä poistin. Logistinen järjestely pelasti tilanteen. Sain pitää monta kaunista turhaketta.

 

Näillä mennään.