Auton penkkien suojauksen ylempi oppimäärä

Varmaan on muistissa, että Kotitohtori vaihtaa autoa. Sen myötä joudun luopumaan kauniin vihreästä autostani ja saan tilalle Kotitohtorin vanhan punaisen auton. On kuulemma turvallisempi. Pyysin viikonlopulla Kotitohtoria hankkimaan siihen lastensuojan takapenkille. Semmoinen on omassani ollut jo isoveljien alla monta vuotta. Ei tarvitse kurahousuissa liikuteltavaa, noin metristä kuljetellessa penkkien likaantumista surra. Hankinta toimitettiin kahden isoveljen kanssa miehissä. Pienet miehet hiukan hymyilivät kauppareissun jälkeen, jättivät sitten tarkemmin kertomatta mille. Sehän selvisi hiukan myöhemmin.

Eilen Kotitohtori yllätti ja ehdotti yhteistä autonpenkin suojan kiinnitystä.  Viimeisen  lomapäivän mukavaa puuhastelua Kotitohtorin mielestä.  Hankintaa tehdessä oli saadun raportin mukaan ollut kolme vaihtoehtoa.

Hiukan ihmettelin, kun muistan itse edellisen ostaneena, että niitä oli vain yhtä sorttia.

-Tässä se nyt on, otin tämän harmaan, kun ajattelin, että sopii paremmin.

Esittelee muovipussissa olevan penkinsuojasetin, musta-harmaan, ”metallinen” sävyraita  (siis hirveä) tekemässä päällisestä Kotitohtorin ja jonkun muun mielestä varmaan autoon sopivan ja tyylikkään.

-?!  Tuohan on penkinsuojapakkaus eikä mikään lastensuoja!  Lastensuoja  tarvitaan vain takapenkille, tuossahan on koko setti, ja  millä tavalla olet miettinyt sen asennuksen?  En minä tarvitse tuplapenkinsuojia, miksi ottaisin noin rumat - ja piste iin päälle, noissa varsinaisissa on ihan sama väritys! Siis hirveä.

-No,  itse pyysit hankkimaan tämmöiset.

-En tämmöisiä (painotan monikko-muotoa) vaan lastensuojan, samanlaisen  (painotan yksikkö-muotoa) kun on minun autossani  on (mennään katsomaan).

-Lastensuojassa on lentokoneiden ja  nallejen kuvia, katso nyt.

-Ei siellä tuollaisia ollut.

-No kysyitkö keneltäkään lastensuojaa, että missä niitä lasten/penkinsuojia kaupassa olisi?

-En (ei tietenkään, tämä mies ei kysele,  e i  k  o s k a a n,  e i  m i s s ä ä n) , minä etsin auton penkinsuojia.

-No koitetaan siten laittaa tämä edes (pitkin hampain yritän tyytyä tähän).

Purkaa osaset (niitä on) pussista ja ihmettelee. Lukee monikielistä ohjetta, jossa ei tietenkään suomeksi mitään (jota tuskin näkee, vaikka on silmälasit) ja aloittaa asennuksen.

-Ei tätä tähän millään saa (että turvavyötkin pitää saada laitettua... siitä läpi... ja miten, vetoketjut hämmentävät).

- No onko siinä jotain ohjetta, miten ne laietaan ja mikä pala näistä monista menee mihinkin?

-Ei ole (jatkaa kieltämättä epätoivoiselta näyttävää asennustyötä).

Otan yhden suojan käteeni  (se jota on tunkenut takapenkin istuimeen ja jota liehuttelee tuulessa ohikulkijoiden iloksi)  ja kääntelen käsissäni.

-No katso nyt: tämä palahan kuuluu selkänojaan eikä istuimeen (selvät merkit suojaan kiinnitetyssä lappusessa).  Näissä jokaisessa on merkintä siitä, mihin ne on tarkoitettu laitettavaksi.

Revin (siis revin) näyttävästi jokaisen suojan merkin esille ja painotan asiaa lappusia ja penkkejä osoittavin s e l k e i n  käsimerkein ja lisäksi tilanteen vaatimalla äänenpainolla.

-?!

-Sitä paitsi, näitä ei  minun autooni laiteta. Ne on rumat. Laita ne pois. Ne saa varmaan vaihdettua.

-Ei saa, kun otettu paketista (kehtaa sanoa - tässä maailmassa, jossa jo ALE -tuotteitakin voi  paikoin vaihtaa).

-Vai niin, kysyitkö sinä, voiko vaihtaa, että jos vaimo ei vaikka tykkääkään tai jos ei sovikaan auton merkkiin?

-En  (juuri niin, tämä mies ei kysele).

No?

Lastensuoja (jotain tyttölapselle sopivaa kuviota tietenkin) on ostoslistalla. Hankittu istuinsuojasetti menee vaihdossa.

Näin on.