Aamulla menin töihin tavallista aikaisemmin ja huvikseni nappasin muutaman kuvan muuttuvasta ympäristöstä (Valtatie 8 muuttaa maisemaa melkoisesti).
Kevään eka selfie (tällä ei ole muuttuvan ympäristön kanssa mitään tekemistä - on muuten hyvän mallinen kenkä Mortonin syndroomaa poteville...)
Västäräkistä vähäsen...
Kevään varmin merkki, krookus!
tiistai 19. huhtikuuta 2016
maanantai 18. huhtikuuta 2016
Sitten kun... vielä 10 viikkoa.
Olen aloittanut "aamukamman". Merkitsen viikottain kruksin menneen viikon päälle työpöydän kalenteriin. Näyttää jo lupaavalta. Toukokuussa yksi viikko sapattivapaatakin luvassa (lastenlapset hoidossa, tulossa mukava viikko täyttä työtä, hae, tuo,vie, herätä, käy Vilmassa, kuulustele läksyt, tee ruokaa p a l j o n , vahdi liiallista nettin ääressä kuikuilemista). Siitä juhannukseen ei ole kuin tovi ja siitä sitten viimeiselle vuosilomalle.
Kotiprofessori pelkää, että syrjäydyn ja masennun.
-Mitä sinä oikein teet sitten, kun jäät pois työstä?
Että kysyy oikeasti!
-No ensin alkaa mökkiprojekti, mm. urakoitsijan etsiminen, rakennuslupien haku ja sitten pitää miettiä kaikki sähkötyöt, putkihommat ja mitä nyt mieleen tulee, kun jotain rakennetaan.
-Putkihommat?
-Niin, pitää opetella Viisaan Miehen kanssa, missä nykyiset johdot kulkevat, että ei kaivuri katkaise niitä, kun kaivuuhommat alkavat.
-Kaivuuhommat?
-Niin, tontilla pitää kaivaa, että saadaan se vierasmaja rakennettua.
-Eikö se mahdu siihen kohtaan, missä se puucee nyt on?
-Ei mahdu ja se puuce on sitäpaitsi liian likellä rajaa - niin kuin muuten on naapurinkin vessa ja vierasmaja.
-Älä vaan aloita mitään naapuririitaa nyt heti sitten.
-No en ihan heti, mutta liian likellä ovat ja mahtaako olla rakennuslupaakaan, kun niin likellä ovat. Haluan siihen jonkun näköesteaidan, pitääkin laittaa listalle.
-Näköesteaita?!
-Niin.
-Ja sitten pitää alkaa keräämään mökkitarvikkeet jotenkin niin, että kaikki on hyvin laatikoissa, kun vierasmaja on valmis. Vintissä on kaikki mitä tarvitaan (lue: mm. Kotiprofessorrin inhokki, entisen Puhallintehdaan loppuhuutokaupasta todella monta vuotta sitten ostamani 2-3 metrin pituinen Alvar Aallon hylly kannattimineen, jollaista ei nykyisin mistään enää saa. Vaikea ja haasteellinen kiinnitettävä siis), mitään uutta ei tarvitse hankkia, paitsi aterimet.
Ei vastausta.
Tuntui olevan aika tyhjentävä selvitys?
-Lasten Muuramen kerrossänkykin muokkaantuu sinne hyvin kulmasohvaksi. Ei tarvitse enää yrittää myydä sitäkään minnekään.
-Mitä, ei kai sinne kulmasohvaa mahdu!
-No miten ajattelit vieraiden tai meidän itse siellä nukkuvan?
Tovi hiljaisuutta.
-Mutta siitähän tulee sitten aika iso vierasmaja.
Tätä väsysytykeskustelua on käyty jo aika kauan.
Lopuksi vedän ässän hihasta.
-Ja pitäähän tässä vielä miettiä se valokuitukaapeli ja mahdollinen langaton verkko koko tontille, niin että asumismukavuus kohenee.
-No se on kyllä totta. Taitaa olla niin, että sinulla tuota puuhaa riittää eläkepäiville.
Viisan Miehen työkaluvaraston viehko maisema.
Niin että taas meni yksi viikko kruksien alle.
Kotiprofessori pelkää, että syrjäydyn ja masennun.
-Mitä sinä oikein teet sitten, kun jäät pois työstä?
Että kysyy oikeasti!
-No ensin alkaa mökkiprojekti, mm. urakoitsijan etsiminen, rakennuslupien haku ja sitten pitää miettiä kaikki sähkötyöt, putkihommat ja mitä nyt mieleen tulee, kun jotain rakennetaan.
Puuceen kohdille alkaa nousta vierasmajamme, johon tulee sisävessa ja suihku
(ainut tapa saada Kotiprofessori olemaan yhtä yötä pidempään paikalla).
-Putkihommat?
-Niin, pitää opetella Viisaan Miehen kanssa, missä nykyiset johdot kulkevat, että ei kaivuri katkaise niitä, kun kaivuuhommat alkavat.
-Kaivuuhommat?
-Niin, tontilla pitää kaivaa, että saadaan se vierasmaja rakennettua.
-Eikö se mahdu siihen kohtaan, missä se puucee nyt on?
-Ei mahdu ja se puuce on sitäpaitsi liian likellä rajaa - niin kuin muuten on naapurinkin vessa ja vierasmaja.
-Älä vaan aloita mitään naapuririitaa nyt heti sitten.
-No en ihan heti, mutta liian likellä ovat ja mahtaako olla rakennuslupaakaan, kun niin likellä ovat. Haluan siihen jonkun näköesteaidan, pitääkin laittaa listalle.
-Näköesteaita?!
-Niin.
-Ja sitten pitää alkaa keräämään mökkitarvikkeet jotenkin niin, että kaikki on hyvin laatikoissa, kun vierasmaja on valmis. Vintissä on kaikki mitä tarvitaan (lue: mm. Kotiprofessorrin inhokki, entisen Puhallintehdaan loppuhuutokaupasta todella monta vuotta sitten ostamani 2-3 metrin pituinen Alvar Aallon hylly kannattimineen, jollaista ei nykyisin mistään enää saa. Vaikea ja haasteellinen kiinnitettävä siis), mitään uutta ei tarvitse hankkia, paitsi aterimet.
Ei vastausta.
Tuntui olevan aika tyhjentävä selvitys?
-Lasten Muuramen kerrossänkykin muokkaantuu sinne hyvin kulmasohvaksi. Ei tarvitse enää yrittää myydä sitäkään minnekään.
-Mitä, ei kai sinne kulmasohvaa mahdu!
-No miten ajattelit vieraiden tai meidän itse siellä nukkuvan?
Tovi hiljaisuutta.
-Mutta siitähän tulee sitten aika iso vierasmaja.
Tätä väsysytykeskustelua on käyty jo aika kauan.
Lopuksi vedän ässän hihasta.
-Ja pitäähän tässä vielä miettiä se valokuitukaapeli ja mahdollinen langaton verkko koko tontille, niin että asumismukavuus kohenee.
-No se on kyllä totta. Taitaa olla niin, että sinulla tuota puuhaa riittää eläkepäiville.
Pikkuinen keittiö - Viisan Naisen (äitini) vaalimat Vanhan Mökin kaapistot.
Viisan Miehen työkaluvaraston viehko maisema.
Niin että taas meni yksi viikko kruksien alle.
sunnuntai 17. huhtikuuta 2016
Mökkihankkeen alkumetrit - tuliko tehtyä virhe?
Mökin/tontin/kiinteistön omistaminen jysähti kerralla eilen, kun saavuin tontille, tarkemmin sen rantaan. Viisas Mies (isäni siis) oli varoittanut ja kysynyt monta kertaa, haluanko tätä, kun lahjakirjan allekirjoitukseen menossa olimme. Halusin. En kertaakaan epäröinyt, paitsi eilen aamupäivällä...
Näky oli lohduton:
Kaislaa
Kaislaa - ja naapurien laiturit ihan silmissä... kasvaahan ne kaislat uudelleen näkösuojaa antamaan?
Kaislaa.
Laituriin kiinnittynyt yksinäinen.
Laiturin kasa.
Verkonlaskupaatti - sekin pitää siirtää veteen - miten?
Haasteellisin osuus tontilla kuitenkin lienee näissä vedoissa:
Tikussa kerrotaan verijohdon ja viemäjohdon paksuus, näin ymmärsin. Vierellä viime syksyn urakoinnin tuotoksena kaunis klapipino saunan taustalla.
Pumppaamo on ihan mystinen juttu:
Eikö ole hieno?
Perinnetyökalu taistossa kaisloja vastaan. Hartiat hellinä... Kieltämättä rannassa puuhastelu aurinkoisessa kevätsäässä oli rentouttavaa. Ja toisin kuin omassa työssä, kädenjälki näkyi h e t i . Siis palkitsevaa!
Onneksi mukana ollut äitini oli tehnyt eväät - ja ihan perinneAiramissa. Kyllä maistui!
Näky oli lohduton:
Kaislaa
Kaislaa - ja naapurien laiturit ihan silmissä... kasvaahan ne kaislat uudelleen näkösuojaa antamaan?
Kaislaa.
Laituriin kiinnittynyt yksinäinen.
Laiturin kasa.
Verkonlaskupaatti - sekin pitää siirtää veteen - miten?
Haasteellisin osuus tontilla kuitenkin lienee näissä vedoissa:
Paikkakunnan vesiosuuskunnan liittymä on nyt tontilla - nyt se pitää liittää olemassa olevaan mökkiin ja siihen tulevaan, jota vasta suunnitellaan...
Tikussa kerrotaan verijohdon ja viemäjohdon paksuus, näin ymmärsin. Vierellä viime syksyn urakoinnin tuotoksena kaunis klapipino saunan taustalla.
Pumppaamo on ihan mystinen juttu:
Eikö ole hieno?
Perinnetyökalu taistossa kaisloja vastaan. Hartiat hellinä... Kieltämättä rannassa puuhastelu aurinkoisessa kevätsäässä oli rentouttavaa. Ja toisin kuin omassa työssä, kädenjälki näkyi h e t i . Siis palkitsevaa!
Onneksi mukana ollut äitini oli tehnyt eväät - ja ihan perinneAiramissa. Kyllä maistui!
Ehkä tästä selvitään.
Ai missä Kotiprofessori oli? Pysyi kotona. Oli kuulema joku juttu kirjoitettavana.
Tosin lähti mukaani takaisin tontille, kun olin epävarma, laitoinko oven lukkoon. Onneksi matkaa ei kerry kuin 30 minuuttia per siivu, silta löytyy, tie perille ;)
Ovi oli muuten lukittuna ihan niin kuin pitikin.
PS
Siinä samassa katselimme uuden vierasmajan paikkaa ja sain kuin sainkin Kotiprofessorin ymmärtämään, että mieluummin kannattaisi laittaa muutama neliö enemmän kuin vähemmän ;)
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)