Sivut

tiistai 22. joulukuuta 2015

Joulun tuoksua

Kahta en vaihtaisi (jouluna): piparin tuoksu ja  joulupullan teko. Ensin mainittu tulee ihan ostotaikinmasta ja leviää asunnon täydeltä kun piparitalo valmistuu. Toinen edellyttää hiukan pidemmälle  menevää toiminnanohjaustaitoa.
Taikinavaiheessa näytti  vielä ihan hyvältä:
 Joulupukki?
Perinne on  vaihtaa hyvän ystävän kanssa jouluna joulusyömisiä: hän poimii sienet ja tekee niistä suolasienisalaatin, minä vastikkeeksi leivon ja teen perunalaatikkoa (sitä imellytettyä).
 Lettipää!
Näitä pullahahmoja ei syödä - ne kuulema viedään joka vuosi ystävän kesämökille seinälle selofaanipussisaan -  siellä on jo aika monta (hiiret eivät ole vielä päässeet niihin käsiksi).
Tässä jo uunisss käyneitä. Jostakin syystä tuntuu, että alarivissä kaikki kolme on jotenkin BOORING - ilmeellä?
 Tässä haukotellaan!
 Välikuvassa esimieheltä tulleet kauniit kukkaset ja sitten leivontapäivän todellinen ilopilleri:
 Lettipää iskee silmää, eikö?
Näillä kuvin ja tuoksuin  hyvää joulua kaikille Mummon blogissa piipahteleville!

torstai 17. joulukuuta 2015

Joulun odotusta

Onneksi ystävät pitävät perinteistä kiinni:
Harrastuspiirin pikkujouluista sain lempikukkani, joka kestää jouluun ja vielä sen ylikin.
Muuten ei ole kehumista. Joulunodotus on ainakin ajoittain yhtä tuskaa. Joulunalusaikaani on mahtunut mm:
-Ompelukoneen ohjeen  käsikirjan  katoaminen (miten puolataan alulanka? miten saa siksakkia). Neiti Neljäveelle pitää ommellla nukkekodin verhoja ja  petivaatteita
-Piparitalosta unohtui savuppiipu - ja ikkunat ja oven muistin leikata vasta, kun talon osat oli tulleet uunista.  Eikä talo nyt muutenkaan ole ihan tavoitteen mukainen:
 Kattosaumaus on ihan viimesen päälle.
 Ja huomatkaa talon ilmavaihtoaukot!
Puolustukseksi sanottakoon, että rakensin tämän Neiti Neljäveen kanssa, jonka käsialaa tämä suurimmaksi osaksi on.

Ja niitä harmeja:
-Skypeyhteyden (siis sen, johon  kaksi viikkoa sitten vasta pystyin  eli onnistuin loin oikeudet) totaalinen katoaminen
- Olin varautunut pitämään skypekokouksen, ei tule matkoja pohjoisen edustajilta etelään eikä päin vastoin.
-Pidin sitten kokouksen niin, että varapuheenjohtaja "soitti" kaikille ja  me olimme puhelinyhteydessä keskenämme niin, että hänen puhelimessaan oli kaiutin päällä. Kätevää.
-Kaikki kuuli toisiaan - ja minä tunsin itseni paitsi tyhmäksi niin ylen turhautuneeksi.
-Kesämökin, sen oikean, jonka sain isältä lokakuussa lahjaksi, vesiosuuskunnan piti tulla kaivamaan vesi-, viemäri- ja kuitukaapeli rajalle noin lokakuun lopussa - tulivat vasta joulukuun ensimmäisellä viikolla.
-Tontti on kaikkea muuta kun mukavassa kunnossa ja tässä  räntä/loska/missä lie sateessa on liki huumori mennyttä kaivuuta seuratessa.

Onneksi alkoi loma… Sain tänään viimeisenä työpäivänä  kauniin kukkasen työkavereilta:

 Sitten asettelin citymökin isolle pöydälle piparimuottien sekaan pikkuiset valot. Tunnelma lientyy.
Kai se joulu tulee, vaikka pikkulakanoissa on valkoinen päälilanka ja harmaa alulanka?
Ja piapritalon voi syödä ennen kuin vieraat tulevat - Neiti Neljävee taatusti auttaa huomenna, kun tulee yösäilöön.
                                          Mukavaa joulunalusaikaa sinullekin!
PS: 
ja mikä mukavin yllätys: Etanaelliltä tuli joulukortti - miten voi ihan oikea kortti ilahduttaa näin?
Kuvassa oleva punainen rautalanka ei liity Etaelliin (ainakaan tällä kierroksella) mitenkään. 
Kiitos Tuula!

torstai 5. marraskuuta 2015

Aamumaisemia

Kotiprofessori on ollut kohta viikon Chilessä. Siis minulla on ollut kaikki aikaa "omaa".
Mitä on tullut tehdyksi?
Podettu virustautia, levätty, ei siis tehty mitään.
Samaa Neiti Neljäveelle lauantaina valmistettua makaroonilaatikkoa joka päivä. Ketsupin kanssa. Ei mitään vihreää. Ja Dumle-karkkeja.
Töihin päästyäni aamujani on ilahduttanut  - paitsi Nostalgian Salsa Sinisalon "Levylaukun" pläjäys - työpaikan pihan upeat aamu-usvat.
Valtatie 8:n työmaa lähestyy työpaikan parkkipaikkaa. Saamme uuden liittymän...
Liittymää odotellessa olen ottanut aikamoisen määrän V8 -hankkeen etenemisestä.

Muutama maisema myös kauniista mökkimaisemastani:


 Kukkuu... arkista karheaa kauneutta:

Nyt on lähdettävä kauppaan.
Makaroonilaatikko loppui. Ja on muutenkin pitkä ostoslista.
Neiti Neljävee, Murkku ja Esimurkku tulevat huomenna kahden yön yösäilöön.  Kaikesta muusta selviän, mutta en Murkun ja Esimurkun tavasta olla kiinni virtuaalitodellisuudessa liki 24/7.
On siinä tekemistä. Kotiin palaava Koriprofessori jetlagissä siihen päälle.
- Taidan mennä kapakan kautta. Elvytävälle.

keskiviikko 21. lokakuuta 2015

Kuvakulmia

Teimme Kotiprofessorin kanssa viikonloppuretken suunnalla Hanko-Tammisaari-Helsinki. Kävimme   tammisaaren museo ssa,  jossa tutkimme perusteellisesti Helene Schjerfbeckin elämänkertanäyttelyn. Suosittelen. Esppoon EMMA  emma espoo  tarjosi kohtuu rajun Carol Raman uskomattoman hienon näyttelyn.
Kuljeskelin sunnuntaiaamulla ennen  Helsinkiiin suuntaamista tapani mukaan Taammisaaren aamussa ja nautin näkymistä - erityisen viehkoja olivat katujen nimikyltit.


Ja nämä talon asukkaan ammattiin liityvät "kyltit". Hatuntekijä?



 Hienoja lukkoja, kahvoja...




 Ja juorupeilit... niitä oli paljon, tässä yksi kauneimmista;







Uimarannan likeinen vanha kylpylä:
 Aamusumuinen maisema

Kuuluisa Knipan http://knipan.fi  häämöttää tuolla taustalla:

Semmoinen aamu.

perjantai 16. lokakuuta 2015

Kuulakas vapaapäivä

Joskus on vain kiva olla, ei mitään suunnitelmaa, ei kiirettä.
Hyvän  harrastajaystävän kanssa ajelimme kohti Tuorlan maatalousoppilaitosta ja sen tunnelmallista kahvila/myymälää.
http://tuorlanmajatalo.fi
Sen lisäksi että Tuorlassa voi esim matkatessaan yöpyä, sinne voi piipahtaa lounaalle ja kivoille ostoksille. Lisäksi siellä on upea planetaario, johon pääsee tutustumaan.

Näiden ikkunoiden taakse syntyy pienimuotoinen joulunäyttelymme, joka koostuu nukkekotiharrastajien jouluisista kättentöistä.
Myymälässä on tarjolla kaikkea mukavaa - ja huom: lounaspöytä on todella kutsuva!
 Tässä huoneessa alkaa marraskuun lopussa tapahtua...
 Nyt näytti tältä - ovesta tullessa kaunis kranssi toivottaa tervetulleeksi.
 Ja poislähtiessä hei-hein  toivottavat nämä veijarit.
                                              Kannattaa käydä kokemassa vanhan ajan viehko tunnelma