Meillä, kuten hyvin tiedätte, odotetaan nykyisin torstain Helsingin Sanomia "kuin kuuta nousevaa". Aamupalapöydästä mennä viikolla vastapäätä kuului syvä huokaus.
-Täällä ei mitään (torstain ruokaliite on mielestäni ihan normaalin näköinen).
-Onhan siinä vaikka mitä, näköjään kivoja omenareseptejä.
-Eihän tämmöisiä voi tehdä.
-?!
Sanoo miesihminen, jolle toistaiseksi mikään Hesarin ruokaliitteen teos ei ole enempää kuin mielenkiinoinen pikkuinen juttu.
-No kai nyt syksyllä omenareseptejä pitää olla, nythän on paras omena-aika.
Oma torstain aamukahvi alkoi maistua todella hyvältä. Ei vähäisintäkään pelkoa, että meillä tarvitisi valmistaa mitään makeaa, niitä ei kukaan meillä (mies) syö eikä niiden tekeminen ole näköjään Kotitohtorin mielestä riittävän haastavaa.
Perjantai-illalla taloyhtiön vakisaunavuorolla alkoi painajainen.
-Olen ajatellut, että tekisimme (huom monikko) kaalipataa. Se on syksyisin hyvää.
-Tehdään vaan (vieruslauteelta käsin ei ole mitään vaikeuksia nyökkiä, helppoa ja hyvää, ehdin ajatella).
-Taidan saunan jälkeen hiukan googlata reseptejä (torstain omena-alakulo on tiessään).
Illemmalla, kun kaikki tarpeelliset ostettavat aineet (mm siirappi - miksi ihmeessä se aina puuttuu) on listattu, alan t o d e l l a huolestua.
-Tässä on sitten tämä kaalipiirakan resepti samalla vielä, tehdään sitäkin kun kerran kaalia hankitaan.
-?!
Siis voitaikina pitää tehdä, uunipellillisen verran sen kaalipadan lisäksi - kuka sitä niin paljon jaksaa a) tehdä ja b) syödä?
Ostoslistan kärkipään ongelmaksi muodostui tällä kertaa kaalin hankinta.
-Millainen se kaali on? Onko se sellainen pyöreä (tekee käsillään pyörivää liikettä). Miten sitä torilta pyydetään? Ja miten sen painon tietää?
Lähtee selitykset saatuaan tällä kertaa yksin ostoksilleen.
Keitän toisen pannullisen kahvia, kardemummasekoitusta. Laitan kaikessa lauantain autuudessa jauhelihamurekkeen uuniin odottamaan pikkuisinta aamupäivähoitoon.
Miehet on joskus ihan kivoja.
PS: Niin, ja tätä kaalipataa ei tehdä jauhelihasta. Tässä tarvitaan keittolammasta kuutoina - sen tarinan kuulen myöhemmin. Nyt juon kahvit.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti