Sivut

torstai 5. marraskuuta 2015

Aamumaisemia

Kotiprofessori on ollut kohta viikon Chilessä. Siis minulla on ollut kaikki aikaa "omaa".
Mitä on tullut tehdyksi?
Podettu virustautia, levätty, ei siis tehty mitään.
Samaa Neiti Neljäveelle lauantaina valmistettua makaroonilaatikkoa joka päivä. Ketsupin kanssa. Ei mitään vihreää. Ja Dumle-karkkeja.
Töihin päästyäni aamujani on ilahduttanut  - paitsi Nostalgian Salsa Sinisalon "Levylaukun" pläjäys - työpaikan pihan upeat aamu-usvat.
Valtatie 8:n työmaa lähestyy työpaikan parkkipaikkaa. Saamme uuden liittymän...
Liittymää odotellessa olen ottanut aikamoisen määrän V8 -hankkeen etenemisestä.

Muutama maisema myös kauniista mökkimaisemastani:


 Kukkuu... arkista karheaa kauneutta:

Nyt on lähdettävä kauppaan.
Makaroonilaatikko loppui. Ja on muutenkin pitkä ostoslista.
Neiti Neljävee, Murkku ja Esimurkku tulevat huomenna kahden yön yösäilöön.  Kaikesta muusta selviän, mutta en Murkun ja Esimurkun tavasta olla kiinni virtuaalitodellisuudessa liki 24/7.
On siinä tekemistä. Kotiin palaava Koriprofessori jetlagissä siihen päälle.
- Taidan mennä kapakan kautta. Elvytävälle.

keskiviikko 21. lokakuuta 2015

Kuvakulmia

Teimme Kotiprofessorin kanssa viikonloppuretken suunnalla Hanko-Tammisaari-Helsinki. Kävimme   tammisaaren museo ssa,  jossa tutkimme perusteellisesti Helene Schjerfbeckin elämänkertanäyttelyn. Suosittelen. Esppoon EMMA  emma espoo  tarjosi kohtuu rajun Carol Raman uskomattoman hienon näyttelyn.
Kuljeskelin sunnuntaiaamulla ennen  Helsinkiiin suuntaamista tapani mukaan Taammisaaren aamussa ja nautin näkymistä - erityisen viehkoja olivat katujen nimikyltit.


Ja nämä talon asukkaan ammattiin liityvät "kyltit". Hatuntekijä?



 Hienoja lukkoja, kahvoja...




 Ja juorupeilit... niitä oli paljon, tässä yksi kauneimmista;







Uimarannan likeinen vanha kylpylä:
 Aamusumuinen maisema

Kuuluisa Knipan http://knipan.fi  häämöttää tuolla taustalla:

Semmoinen aamu.

perjantai 16. lokakuuta 2015

Kuulakas vapaapäivä

Joskus on vain kiva olla, ei mitään suunnitelmaa, ei kiirettä.
Hyvän  harrastajaystävän kanssa ajelimme kohti Tuorlan maatalousoppilaitosta ja sen tunnelmallista kahvila/myymälää.
http://tuorlanmajatalo.fi
Sen lisäksi että Tuorlassa voi esim matkatessaan yöpyä, sinne voi piipahtaa lounaalle ja kivoille ostoksille. Lisäksi siellä on upea planetaario, johon pääsee tutustumaan.

Näiden ikkunoiden taakse syntyy pienimuotoinen joulunäyttelymme, joka koostuu nukkekotiharrastajien jouluisista kättentöistä.
Myymälässä on tarjolla kaikkea mukavaa - ja huom: lounaspöytä on todella kutsuva!
 Tässä huoneessa alkaa marraskuun lopussa tapahtua...
 Nyt näytti tältä - ovesta tullessa kaunis kranssi toivottaa tervetulleeksi.
 Ja poislähtiessä hei-hein  toivottavat nämä veijarit.
                                              Kannattaa käydä kokemassa vanhan ajan viehko tunnelma

sunnuntai 13. syyskuuta 2015

Miten muututaan mökkiläisiksi?

Vanhempani alkavat olla siinä iässä, että mökkeily vaativassa rinnetonttimaisemassa alkaa olla hankalaa. Olen yrittänyt tänä syksynä opetella mökin suhteen kaikkea sellaista, mitä sen ylläpitoon kuuluu. Kirjoitan Viisaan Miehen kertomaa oikeasti ruutuvihkoon. Ja otan kuvan kaikesta mahdollisesta.
Syystöitä riittää,  kesäkauden päättyessä pitää muistaa kaikenmoista. Otin kuvan kaikesta itselleni vaikeasta (kaikki mikä liittyy sähköön ja veteen).
Viisas Mies on todellinen TSIM (Tee se itse mies). Mikään ei ole mahdotona, ja kaikki tehdään itse. Ja mitä halvemmalla jotain saa, sen parempi.
 Mökin lämmivesi syntyy täällä. Riittää tiskien huuhtomisvedeksi.
 Jotenkin tuo ämpäri tarvitaan, kun  vettä tippuu (miksi sitä ei johdeta jollakin letkulla?). Ja sitten pitää kokeilla joskus, että toimii.
 Katon rajassa on punainen vipu, jolla mökin vesi laitetaan kiinni
 Kokonaisuus jaksaa viehättää silmää... Pankaa merkille jatkojohdon TSIM-toteutus.
 Saunan ikkuna on tämän TSIMin jäljiltä varmasti jostakin saatu. Se on ilmiselväti pyystysuoraa mallia, mutta laitettu vaakaan ja sisäpuolelta sitä ei oikein saa edes auki, koska se pitää nostaa, eikä sitä saa tuettua mihinkään - kuvassa syksyn innovaationi, puuklapi sisäikkunaa kannattamassa. Näitä pysty/vaaka toteutuksia on saunalla kaksi. Repikää siitä.
 Sähkökeskus oli niin korkealla, että en sinne näe. Pitää hankkia tikkaat mahdollista sulakkeenvaihtoa silmälläpitäen.
 Porakaivon keskusyksikkö
 Jollakin tavalla tämäkin pitäisi ymmärtää - lähikuva alla:
Ja puusavottaa riittää

Minä mieluummin suunnittelisin tähänkin kohtaan katollista oleskeluterassia - klapeista niin väliä...

Kaislojen poltto on vuorossa ensi viikonlopulla. Niitä poltetaan  j o k a  v u o s i.  Mistä niitä oikein tulee? Ja laiturin portaat opitaan nostamaan. Katollekin pitää kiivetä, roskat pois ja räystäät puhtaiksi. Siihen tilasin  kesmökkitalkkarin, vaikka uhkana kyllä on vuosisadan erimielisyys Viisaan Miehen Kanssa. Kaikki pitää tehdö itse. Ja mittarissa on 83...

Ja mitä tekee Koriprofessori? Odottaa paikkakunnan vesiosuuskunnalta vesi- ja viemäriputkia ja tietysti valokuitukaapelia. Tilattu on.
Kuulema sitten siirtyy vasta paikalle, kun viemäri vetää ja valokuitu pelaa.

sunnuntai 6. syyskuuta 2015

Syyspuuhia sisällä ja ulkona

Viikonlopulla riitti puuhaamista. Kamerankäyttöharjoituksia, saunan lämmitystä ja hyvän ystävän kanssa vielä perinnekurkkujen säilömistäkin.
Hankimme syysiltojen valoiksi näitä pieniä ledvaloja. Laitoin lataukseen laiturille, jonne iltapäivän aurinko osui somasti.
Tytär vinkkasi, että tuota laatua ei tarvitse ladata... toimii ihan ilmankin.
No, haittaakse?
Sumuinen aamunäkymä ei kyllästytä koskaan. Hiukan erottuu sillankaari tuolla:
 Tässä sumu väistyy tunnin päästä:
 Tässä jo melkein poissa:
 Kurkut näyttivät hyviltä.
 Teimme 4 kiloa ja siinä tehdessämme huomasimme, että ensi vuonna sitten enemmän...

 Kameraan osunutta:




 Aamuviilin päälle löysin maukkaat puolukat ja mustikat.

Semmoinen viikonloppu tällä kertaa.