Eilen oli vuorossa omien rajojen kokeilu kauniin Littoisten järven rannalla. Tai oikeammin sen ympäri (11 km). Meitä oli useampia, jotka olimme pt:n uuteen innovaation mukaan lähteneet. Ulkoilua, ketsävyyttä... Ohjeissa oli, että reppuun painoa 6-8 kg, mukaan litra vettä ja joku
Pakkausvaiheessa repussani oli kaksi Spectrum tietosanakirjaa. Kotiprofessori varovaisen viisaana miehenä poisti toisen. Myöntää pitää, että yksi ihan riitti. - Onneksi mukana oli kokeneita luonnossa liikujia - aika moni meistä piipahti pusikossa ihan heti jo alkuunsa nenää puuteroimassa ja siinä tarvittiin tietysti Nessuja.
Löytyipä reissultamme myös pitkospuut - hyvää treeniä tämänikäisten tasapainolle..
Siis sykehän siinä aina sopivasti rauhoittui (jos nousikaan...), kun Littoisten järven rantamaisemia katselimme. Ilma oli kuin morsian: aurinkoinen, tyyni.
Ekat leskenlehteni löytyivät tältä reissulta!
Littoisten hiekkarantaa mittailtiin...
Hieno vanha piharakennus
Ja samalta tontilta löytyi kauniisti pinotut seuraavan talven lämmöntuojat:
Littoisten upea Työväentalo (vuosilukun on 1906) oli myös reittimme varrella:Marin repusta löytyi myös "alleja" varten kuminauhat...
ja tässä pt:mme näyte - kuntoradan TRX-mallia...
Täällä ei hevostella! Kiersimme koko kuntoradan päivän päätteeksi.
Paluumatkalla totesimme, että tänne tullaan toistekin, vaikkapa jo 21.5., jolloin on tarjolla lumoavia pihoja.
PS
Välipalapatukoista olen sitä mietlä, että seuraavalla kerralla otan mukaan palan ruisleipää. Kun lasken kalorikulutuksen (pt:n mukaan 700) ja vähennän siitä oman Kotiprofessorin ostaman näennäisterveellisen suklaata simuloivan kummajaisen, jään liki tappiolle.
Mutta haittakse?
Olin ulkona mukavassa seurassa 2,5, tuntia, näin uusia maisemia ja sain uskoa jaksamiseeni. Kauniit maisevat liennyttivät mieltä.
Kiitos tästä pt Marille ja kivalle porukalle - nähdään toivottavasti useammikin!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti