Harrastuspiirin pikkujouluista sain lempikukkani, joka kestää jouluun ja vielä sen ylikin.
Muuten ei ole kehumista. Joulunodotus on ainakin ajoittain yhtä tuskaa. Joulunalusaikaani on mahtunut mm:
-Ompelukoneen-Piparitalosta unohtui savuppiipu - ja ikkunat ja oven muistin leikata vasta, kun talon osat oli tulleet uunista. Eikä talo nyt muutenkaan ole ihan tavoitteen mukainen:
Kattosaumaus on ihan viimesen päälle.
Ja huomatkaa talon ilmavaihtoaukot!
Puolustukseksi sanottakoon, että rakensin tämän Neiti Neljäveen kanssa, jonka käsialaa tämä suurimmaksi osaksi on.
Ja niitä harmeja:
-Skypeyhteyden (siis sen, johon kaksi viikkoa sitten
- Olin varautunut pitämään skypekokouksen, ei tule matkoja pohjoisen edustajilta etelään eikä päin vastoin.
-Pidin sitten kokouksen niin, että varapuheenjohtaja "soitti" kaikille ja me olimme puhelinyhteydessä keskenämme niin, että hänen puhelimessaan oli kaiutin päällä. Kätevää.
-Kaikki kuuli toisiaan - ja minä tunsin itseni paitsi tyhmäksi niin ylen turhautuneeksi.
-Kesämökin, sen oikean, jonka sain isältä lokakuussa lahjaksi, vesiosuuskunnan piti tulla kaivamaan vesi-, viemäri- ja kuitukaapeli rajalle noin lokakuun lopussa - tulivat vasta joulukuun ensimmäisellä viikolla.
-Tontti on kaikkea muuta kun mukavassa kunnossa ja tässä räntä/loska/missä lie sateessa on liki huumori mennyttä kaivuuta seuratessa.
Onneksi alkoi loma… Sain tänään viimeisenä työpäivänä kauniin kukkasen työkavereilta:
Sitten asettelin citymökin isolle pöydälle piparimuottien sekaan pikkuiset valot. Tunnelma lientyy.
Kai se joulu tulee, vaikka pikkulakanoissa on valkoinen päälilanka ja harmaa alulanka?
Ja piapritalon voi syödä ennen kuin vieraat tulevat - Neiti Neljävee taatusti auttaa huomenna, kun tulee yösäilöön.
Mukavaa joulunalusaikaa sinullekin!
PS:
ja mikä mukavin yllätys: Etanaelliltä tuli joulukortti - miten voi ihan oikea kortti ilahduttaa näin?
Kuvassa oleva punainen rautalanka ei liity Etaelliin (ainakaan tällä kierroksella) mitenkään.
Kiitos Tuula!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti