Sivut

perjantai 29. maaliskuuta 2013

Pääsiäinen (taas)

Päätin sitten avata blogin. Ajatuksena on kirjata ihan mitä mieleen tulee.  Mietin parhaillaan, että laittaisin tähän omat sivut  vielä otsikoilla Muoti ja Leipominen ja Käsityöt ja Skräppäys ja Kuntoilu. Täältä pesee! Tosin en ihan heti, kaikki ajallaan. Tässä pitää ensin miettiä kaikki sähköisen maailman ihmeet ihan perustasolla, jotta pysyy virrassa mukana. Onneksi työpaikan ATK-päälliköllä on sentään yksi vanhanmallisen puhelimen akku tallella minua varten. Meinaan pärjätä ilman äly/hipaisupuhelinta eläköitymiseeni saakka.
Pidän itseäni ihan perusnokkelana, mutta jotain rajaa sentään! Sitten  tuo Face Book ja joku google + ja  jakaminen ja tykkääminen. Tykkään toki monista asioita,  jopa joistakin ihmisistä, mutta vasta opettelen tykkäämään sähkössä.
Mummoilla on onneksi oikeus elämänkokemukseensa vedoten laittaa asioita esille miten tahtovat. Niin minä meinaan toimia. Joskus laitan kuviakin. Niinkuin tänään. Meni nimittäin paikallisessa VapaaValinnassa hiukan överiksi. Toisaalta tein mielestäni kestävän kehityksen (myös omien hermojeni ja muistini) kannalta ehkä hyvänkin ratkaisun:



Näiden joukossa on 5 munaa kuuluisalla Muumiperhehahmoilla varustettuina. Ne ovat peltisiä. Monivuotisia. Niiden sisään voi laittaa Tyttärelle vaikka lahjakortin lastenhoitoavun lunastusta varten, Vävylle elokuvalipun, Isoveljelle, Pikkuveljelle ja Ihan Pienelle jotain muuta, vaikka sukkia (?). Miksi aina pitää olla suklaisia, ei siis munia? Samassa taloudessa asuvalle Kotitohtorille laitan peltimunayllätykseksi lupauksen viikonlopun pekoniaamiasesta. - Vanhemman mieshenkilön hurmaa aika vähällä vaivalla.
Peltimunien kanssa tosin saattaa käydä niin, että en saakaan kerättyä niitä takaisin (se siitä kestävästä kehityksestä), mutta jätän sen pohdinnan Pääsiäisen jälkeiseen aikaan.

Koska tpeltimunaidea oli itselleni ihan uusi keksintö, päätin pitäytyä varmuudeksi vielä perinteisessä tyylissä tämän vuoden. Ostin siis nuo suklaamunatkin. Kuvassa ei suinkaan ole koko valikoimaa, koska en saanut mahtumaan yhteen kuvaan kaikkea. En nimittäin ole kovin kaksinen kuvaaja.  - Toki esittelen peltimunaideani ennakkovaroituksen omaisesti tämän Pääsiäisen perinnepäivällisellä. Tietävät sitten mitä ensi vuonna odottaa. Pääsiäinen tulee silloinkin. Niin kuin Joulukin. Ja Juhannus.

PS. Oli sitten heti 6 lukijaakin. Ihan minä itse. Koitin poistaa ominaisuuden "seuraa omia käyntejä", saa nähdä onnistuinko. Näin alkuvaiheessa omia käyntejä tulee olluksi enemmänkin, kun on kyse luomisvaiheen tuskasta. Ihan kuin kirjailijoilla.

7 kommenttia:

  1. No nyt on blogi paikallaan! Eritoten kiinnitin huomion skräppäämisasiaan - tohkeissasi varmasti saisit siitäkin vallan mainion kertomuksen tai koko bloginkin aikaan. Tosin mietin erästä pihamaan keskustelua, jossa totesit naapurin rouvalle, että et lainkaan osaa askarrella, etenkään kortteja. Että siitä nyt sitten vaan skräppäämään...ja oikein blogiasteelle vietynä. Voishan siitä saada vaikka maksetun jutun, tiedätkö, sellaisen, jota voi kaupata askartelukauppoihin tai vastaaviin alan liikkeisiin.

    Noi munat on hianot. Kannatetaan kaikkia ideoita. Myös blogin etusivulla oleva kuvitus on varsin upea ;D.

    Minna

    VastaaPoista
  2. Hei mulle ihan ehdottomasti tuollainen isäntä-muna :D

    Mä en olekaan koskaan aikaisemmin lukenut mummon pitämää blogia - kiva kun laitoit kojun pystyyn!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, hiukan ontuu aloitus, parhaillaan yritän saada aikaan sellaista kohtaa, johon voisi liittyä seuraajaksi, mutta en ole löytänyt. Kaipa sen vielä onnistun hoksaamaan.

      Poista
  3. Samanlaista nilkutusta on oma aloitteluni (ja tämän aamuinen töihin herääminen..) ja hiukan olen joutunut konsultoinut lapsia. Kyllä se siitä lähtee luistamaan. Löysin itse tuon seuraaja nappulan vähän niinkuin käsikopelolla kokeillen. Löysin sen ulkoasun alta (lisää gadget - muita - lukijat). Onnea uudelle blogille!

    VastaaPoista