Monta vuotta minulta sitten meni, ennen kuin sain hiljaa äänen pohdituksi, että onko tämä nyt varmasti valkoinen.
Minusta se oli vaaleansininen.
-Ei ole, sanoi Viisas Mies, se on valkoinen.
Viisas Nainen oli vuosien tuoman kokemuksen myötä ollut hiljaa.
Mitä siihen sitten sanomaan...
Odotin tilannetta, jossa olosuhteet olisivat suotuisat
Hyvissä ajoin etukäteen marssin maalikauppaan, annoin tunnusmerkit: takka, tiili, kerran maalattu, mitä tehdään, millä maalataan. Ystävällinen naismyyjä oivalsi tilanteen ja antoi täsmäohjeet.
Ja eiku maalaamaan.
Minun mielestäni takan pohja on vaaleansininen - eikö?
Tuli NIIN siisti...
Valmis!
Olen enemmän kuin tyytyväinen.
Parissa kohtaa suttasin kattoa, mutta sen putsaaminen ei vaikeaa ole. Korjaavat liikkeet tehdään kohta puolin. Tiedoksi ja vinkiksi, puhdistin vaaleansinisen maalipinnan Maalinpesuaineella (kastoin rätin, kiersin pitkävartisen harjan ympärille, luuttusin, huuhdoin puhtaaseen veteen kastetulla rievulla). Ja voin kertoa, että käytin Tikkurilan Remontti Ässää, koska takan pinta ei lämpene.
PS
Lattialle tipahteli valkoista läikkää, kenkiinkin tarttui - jälkiä siis yltympäriinsä. Mutta se ei haittaa, lattia hiotaan ja lakataan vaaleaksi.
Minun mielestäni siis.
Viisas Mies ei sitä vielä hyväksy.
Viisaalla Miehellä on muuten tulossa viikon veteraanijakso kuntoutuspaikassa.
Silloin tulee lattia kuntoon.
S u k u p o l v e n v a i h d o s o n...
Kyllä sun värisilmä toimii oikein hyvin. Vaikka kuinka yrittäisin täällä säädellä värejä näytössä, niin sinun valkoisesi pysyy aina vaan valkoisempana kuin miehen ;-). Hienolta näyttää!
VastaaPoistaOnneksi tulee se veteraanijakso, jotta saat lattiankin mieleiseksesi :)