Tällä
kertaa testiryhmä suuntasi askeleensa Wäinö Aaltosen museon Cafe Wäinöön. Saapuminen
kahvilaan on vaunujen kanssa arvoituksellista, mutta reitti löytyy lopulta museon
virastotalon puoleiselta sivulta.
Vaunujen kanssa pääsee ketterästi sisälle museon
pääovesta (ensimmäinen plussa hyvälle rampille).
Kuuluisia patsaita pääovella - olisiko syytä panostaa viihtyisyyteen? |
Asiallinen WAM:in pääoven ramppi |
Iso patsas ja pienin kahvikissa. |
Cafe Wäinön pääovi |
Terassilla kelpaa aurinkoisella säällä istuskella |
Kahvilassa
aistii taiteen läsnäolon (kolmas plussa). Seinustalla on valtava akvaario
kaloineen (lapsiperheplussa). Kahvilassa tuoksuu ruoka, on lounasaika.
Kahvikissa
kiittää:
Sijainti
on mitä mainioin, terassi suojaisa, aurinkoon voi istahtaa, jos lämmöstä
tykkää. Yleisilme on rauhallinen, seinillä on taidetta. Kulttuurikasvatuksen voi
aloittaa hyvinkin pienestä, lapset voivat liikkua ja ihmetellä aulan isoa
patsasta ja sisäpihan suihkulähdettä. Akvaario viihdyttää kaikkia.
Vitriinissä
on tarjottavaa omatekoisesta pullasta tiramisu -leivoksiin, itse tehtyjä
sämpylöitä eri täyttein ja lohileipiä pieneen suolaisen nälkään. Kahvin seuraksi
on myytävänä pieniä suklaakarkkeja. Erityiskiitos tarjolla olevista hedelmistä, joita voi nauttia pullan sijaan, jos vyötäröä kiristää. Cappuccino on kuumaa, siitä saa nauttia
pitkään, kahvi maistuu kahvilta, eikä pelkältä maidolta. Tarjolla myös lounasta.
Palvelu on
rauhallista, museon ilmapiiriin sopivaa kenties? Kaikki kahvit tarjotaan
posliinikupeista. Päivän lehtiä on luettavana.
Pillimehuja eri laatuja, samoin muita virvokkeita. Syöttötuoli löytyy.
Pientä
viilattavaa:
Pillimehuvalikoimaan
ei kuulunut sokeritonta vaihtoehtoa. Ensimmäisellä testikerralla cappuccinon vaahto harsomaisen ohut ja kevyt,
kuviota ei siihen olisi saanut, vaikka olisi yrittänyt. Toisella museokäyntikerralla vaahto oli täyteläisempi, kuviota ei silloinkaan. Pieni suklaa tai keksi
saisi kuulua cappuccinon kylkeen ilman eri maksua. Palvelu on jokseenkin verkkaista, hymyä ja
ystävällistä jutustelua saisi olla höysteeksi. Tarjolla oleva alkoholitarjonta
ei tätä testiryhmää innosta.
Suuret
pyöreät pöydät tekevät akvaarion edustan epämiellyttävän ahtaaksi eikä sisäkautta vaunuilla tai esim rollaattorilla/pyörätuolilla ole kahvitiskille asiaa. Huomiota kiinnitti myös Wäinön mainoskaappi kävelytien tasolla. Graafiseen ilmeeseen kannattaisi satsata ja lasi puhdistella vaikka päivittäin. Nyt se muistuttaa mielikuvituksettomuudessaan tavallista "Esson baarin" mainosta.
Erityistä: mahtava taiteen läsnäolo, joka saa piipahtamaan tässä kahvilassa sangen usein.
Cafe Wäinö,
Itäinen Rantakatu 38, Turku Ma 9 – 15, Ti - pe 9 – 17, La - su 10 – 17
Kahvikissa seikkailee myös Kaupunkilehti Turkulaisen sivuilla.
Tosi kattava esittely taas Kahvikissalta ja hyvät kuvat:) Mainoskaappi on tosiaan aivan eri avaruudesta kuin kahvilan sisätilat. Voit olla todella onnellinen, kun saat nauttia näistä kahvilakierroksista. Itse kaipaan vastaavia Helsingin keskustassa, jossa en ole pystynyt käymään yli puoleentoista vuoteen, vaikka samassa kaupungissa asun.
VastaaPoistaJoo ystävällinen palvelu on aina plussaa, kahvilatyöntekijät ovat yrityksen käyntikortteja, heidän käytöksestään johtuu usein se, jos asiakas ei tule enää uudelleen. Minä keliaakikkona en meinaan mene sellaiseen kahvilaan/ravintolaan, jossa mun gluteenitonta ruokavaliota koskeviin kysymyksiin pyöritellään silmiä. Sanon usein, että sen kassahenkilön käytöksellä on paljon merkitystä ;)
VastaaPoista