Sivut

tiistai 26. kesäkuuta 2018

Unohdettuja maisemia

Olen innostunut kävelyilläni etsimään hylättyjä taloja, sellaisia autioiksi jääneitä, joissa aika on pysähtynyt. Osa kohteistani odottaa kaupungin uudelleen rakentamista (niiden annetaan odottaa esim tulipaloa, aika usein siinä oudosti onnistutaan), osa on perikunnan hylkäämiä vanhoja kotitaloja/kesäpaikkoja.  Oman kesämökin naapurin naapuri oli ensimmäinen kohteeni.
Kameraan jää  hienoja yksityiskohtia.
Tässä olen kuvannut kahta keskustan kohdetta.
Kotikaupungin keskustan vanhaa kauneutta.
 Postilla on ollut upea reitti.

 Vanhan purettavan kerrostalon sisäpihan löytö.
 Sisällekin pääsin  menin piharakennukseen.


 Lumoava näkymä, upea ikkuna:





 Pyykkinaru kiinnitettiin tähän.
  Paraatisisäänkäynnin numero näkyy hennosti.
Näillä kierroksilla tulee olla hyvä varustus. Periaatteessa mihinkään kiinteistöön ei saa mennä sisään ilman omistajan lupaa. Tiedän, että niin kuitenkin tehdään - ja niin olen itsekin tehnyt. Jotkut paikat ovat vaarallisisakin, koska vanhoissa paikoissa on jo homesientä, lahioja tikkaita, hankalia koloja, joihin pudota. Yleisvarustukseeni kuuluu maski ja hyvät työmieskengät (kärjistään vahvistetut). Kuvia julkistaessa esim Instagramissa tai asiaan vihkiytyneiden FB-ryhmissä ei paljasteta, mistä kuvat on otettu. Niinpä ei tässäkään.

lauantai 23. kesäkuuta 2018

Synttäriä voi viettää vähemmälläkin

Joskus elämä on. Kotiprofessori aikataulutti silmäoperaation passelisti juuri juhannuksen alle torstaille. Sen seurauksena silmätippoja kahta lajia säännöllisin välein, ei hiustenpesua viikkoon ja muutenkin syytä olla pois kesämökin puuhastelusta rauhallisesti ainakin juhannuksen seutu ja enemänkin.Eikä siinä mitään, kelien kannalta juhannus cityssä onkin ihan perusteltu. Samaan juhlapyhäseutuun sijouttuu oma syntymäpäiväni,  jonka viettämiseen ei paljoa Kotiprofessorin taholta yleensä ole panostettu. Vaan kuinkas kävikään?
Yllätykseni oli melkoinen, kun sain paketin. - Ja etukäteen jo muutama tovi sitten. 
Suorakulma on tarpeellinen omaan harrastukseeni, sitä en kiellä. 
Mutta entäs tuo s i i r t o k u l m a, jonka käyttöä piti oikein juutuupista katsoa. 
-Se vasta onkin hyvä työkalu, totesi tohkeissaan. -Unohdin hankkia hääpäiväksi, lisäsi tyytyväisenä...
Onhan se, en voi muuta todeta.
Tähän ikään tullessa ennen vanhaan pönötettiin juhlassa, rivissä vastaanotettiin jonossa kulkevat vieraat, saatiin kristallimaljakko tai rannekello ja siirryttiin saman tien eläkkeelle. Minä oivalsin tehdä sen siirron jo aika lailla tarkkaan kaksi vuotta sitten.
Mitä minä sitten eilen tein asiaa juhlistaakseni? 
Menin kauppaan. Ihan itse hankin kukkaset. K-kaupasta löysin sen joka kerta unohtuvan kermaviilin lisäksi.

Hyvää jussinjatkoa blogissani piiphateleville.

tiistai 19. kesäkuuta 2018

Kesä on...

Kauniilla ilmalla suostuu Kotiprofessorikin ulos. Käytännössä tämä merkitsee, että mennään autolla esim Ikeaan ja hankitaan  rottinkituoli mökin pikkuterassille. Sitten kysytään, että mennäänkö jonnekin syömään. Sitten vieressä istuva ottaa kännykän esiin ja alkaa katsoa auki olevia  ravintoloita (lauantaipäivä klo 11.15). Joskus ajomies yllättää ja tuloksena on sangen laadukas lounas. Niin kuin viime viikonlopulla.
Hirvensalossa, Pikisaaressa sijaitseva Paviljonki ravintola ASS tarjosi kauniina kesäpäivänä paitsi kimmeltävän merinäköalan myös hyvää ruokaa.


Maisemat olivat hienot.









Tilaa oltiin valmistamassa illan hääjuhlaa varten

                                                                Suosittelen!

Pieniä havaintoja

Kotikaupunki tarjoaa Aurajoen rannalla paitsi ruokaa ja juomaa niin myös silmän- ja mieleniloa Martin sillan ja Turun linnan välillä. Piiloleikki -kierros rannalla paljastaa tarkkasilmäisille  vuonna 2011 valmistuneen patsassarjan, jonka aikanaan suunnitteli taiteilija Oona Tikkaoja. Suosittelen paperista vartavasteb tästä  laadittua karttaa.

Patsaat löytääkseen pitää olla silmä tarkkana, sillä ne ovat  noin 15 cm korkeita. Patsaat ovat kaikki lasten tekemiä "omakuvapatdiata", saveen muovailtuja ja sen jälkeen pronssiin valettuja.
Lisätietoja tästä  kulttuurikuntoilusta löydät linkistä
Kiersimme patsaslenkillä  Neiti Kuusiveen kanssa ja oli mukava kuulla suoraan taiteilijalta tämän taide-elämyksen synnystä ja vaiheista,







Förilläkin on kaksi - alla niistä toinen, toinen oli förin huollossa saanut mustan maalin päälleen ja oli  kuvauskerralla irrtotettu puhdistusta varten. Toivottavasti tulee pian takaisin.
Siispä silmä tarkkana joen rannalle liikuskelemaan!

tiistai 26. joulukuuta 2017

Joulun parhaat oivallukset

Jouluna saa lahjoja. Se on kivaa. Etenkin kun ystävät ja lähisuku jo tietää, että lahjojen tulee kuulua sarjaan "Naiselle jolla on kaikkea". Silloin onnistuu.
Niinkuin tässä. Ystävältäni sain tämän oivan joka naisen keittiöön kuuluvan keittiövälineen.
 
S i t r u p u s e r r i n  -  ja KUKA?
Viisaa Insinööri (veli) tiesi, mitä mökillä tarvitaan:
 Tässä on kaikki, sanoi Koriprofessori, ja tuumi tyytyväisenä, että enää ei tarvi etsiä,missä mikäkin työkalu on...
Samainen Insinööri auttoi minua harrastukseen liittyvässä valaistuksessa (ihan paras lahja)
Ja sitten syötiin:
The Kinkku onnistui varsin mallikkaasti, vaikka ulosottotaistelu olikin melkoinen.
Pöytää koristi tietysti joulukukka ja hyvät keitetyt perunat:
 Rasvaa oli ihan sikana:
Aamuisin saan juoda aamukahvit uudessa seurassa. Tulee hymy huulille ihan väkisin ;)
Mukavia välipäiviä itse kullekin!