Kahvikissa kierroksella (1)

Kesän odotus tuntuu suonissa. Olkapäävaiva ja puolentoista kuukauden työstä poissaolo vie apeaksi, ”muleioomitääntekmistä” – tunne viriää. Onneksi jälkikasvu on viisas ja ehdotti joenrannan ympärikävelyä ja reitin varrella olevien kahviloiden cappuccinon testaamisen. Siinä monelle päivälle tavoitetta: ylös, ulos ja liikkeelle, kupponen kahvia ja sen myötä mukava mieli.

Perustestiryhmän muodostaa kaksi aikuista ja yksi pillimehun asiantuntija. Arvioimme tarjottavan kahvin, lapsiystävällisyyden, saavutettavuuden lastenvaunuilla, pillimehuvalikoiman ja palvelun. Tavoitteena on hiljalleen alkukesän kuluessa liikkua sataman liepeiltä S/S Borelta Tuomiokirkon Domus-kahvilaan, joen molemmat rannat huomioiden.

 

Terassikautemme avajaiset vietettiin 7.5. iltapäivällä. Auransillan kupeessa olevan kahvilan isäntä Paawo valmisti asiantuntevasti pyydetyn kahvin. ”Tuleeko punaisesta vai rasvattomasta maidosta”, kuului kysymys (heti plussat). Kahvin kanssa pala suklaata, vaihtuu myöhemmin tummaan, paperiin käärittyyn pikkuherkkuun (toinen plussa).

 

 ”Kuviota en ryhdy yrittämään”, sanoi Paawo ja tarjosi lisäksi voisilmäpullaa. Sitä ei haluttu, ja siitä samasta pulla kääräistiin pussiin kotijoukoille vietäväksi (kolmas plussa). Paawossa panostetaan kotoisuuteen ja se näkyy monessa asiassa: munkkeja, voisilmäpullia, sämpylöitä ja ”lihiksiä”, joita tuntui menevän kaupaksi kovaa kyytiä. Paawon mukaan tämä kesä on kioskin 22. kesä. Toiminnassa on vahvasti mukana tytär Jenna Kosonen, joka isänsä mukaan sanoo sanasensa, kun tajuaa, että cappuccinon maitovaahdossa ei ollut kuviota – sen tekeminen ei kuulemma ole Paawolla itsellään hyppysissä, vaikka hyvä vaahto syntyykin.

 

Paawo kahvinvalmistuksessa

Toinen Paavo.

                     

 

Kahvikissa kiittää:

Cappuccino on täyteläistä, vaahto kiinteää, lusikassa pysyvää, suussa maistuvaa. Mukana ollut suklaa ilahduttaa. Palvelu leppoisaa, ohikulkijoillekin riittää tervehdys. Leivonnaiset mutkattomia, konsepti ei hienostele, tarjottavat tekevät tehtävänsä ja nälkä pysyy loitolla. Vieressä olevasta jäätelökiskasta testiryhmän pienin saa jäätelön, jos munkki tai muffinssi ei käy.  Koristelu ihan passeli, kahvilan henkeen sopiva:  vanhoja kuparipannuja hauskasti katonrajassa. Käteismaksulla selviää, santsikupposen saa edullisesti.

                            

                                        

Kaikki kahvit tarjotaan posliinikupeista. Kylmemmillä ilmoilla kysytään, haluaako pahvimukin, joita on take away -tarpeisiin. Niissä kahvi pysyy kauemmin lämpimänä. Päivän  lehtiä luettavana.  Nelijalkaisille  ystäville vesiastia.  Sokerina pohjalla: alkoholia ei ole tarjolla.

                            

Pientä viilattavaa:

Pillimehuvalikoimaan ei kuulunut sokeritonta vaihtoehtoa. Pienimmille piipahtelijoille se olisi parasta.

Sijainti, niin hieno kuin onkin, tuo omat uhkansa. Kahvilan pöytiä on sijoitettu terassin lisäksi jalka-/ pyörätien toiselle puolelle. Ohikulkevat pyöräilijät ajavat huolettomasti, aikaisemmista kesistä muistissa on lenkkeilijät, skeittilautailijat ja rullaluistelijat. Lapsista on pidettävä kiinni, eikä yksin tämän vuoksi, vaan myös Aurajoen penkka on houkuttelevan lähellä. Lastenvaunujen sijoituksessa on jonkin verran hankaluutta, mutta sovitellen mahdutaan.  Rattaiden kanssa ainakin.  Pienoisen unta saattaa läheisen laivan musiikkimelu haitata.  Näkymä terassilta joelle masentaa - roskille olisi muutaman askeleen päässä komeat astiat. Jonkun äiti ei ole ollut mukana siivoomassa. Paawon syytä tämä sotku ei ole.


Terassimaisema

 

Siitä huolimatta: täydellinen terassikesän avaus.

PS:
Aurinkoisena äitienpäivänä tämän kioskin kahvit maistuvat kenelle tahansa äidille!

Kahvila Paawo , Auransilta, Paavo Nurmen patsaan likellä

arkisin 9.00-21.00, la-su 10.00-21.00