Olen yrittänyt pysyä rauhallisena. Uutiset tuovat ahdistusta. Tiedän, että minun pitää virallisia ohjeita seurata ja annettuja ohjeita noudattaa. Pesen käsiä tiuhasti, uuteen päivärutiiniin kuuluu kahvojen ja valonkatkasijoiden puhdistus. Tiesittekö, miten moneen kohtaan koskee, kun tulee kaupasta kotiin? Todella moneen.
Vointini on hyvä, onneksi. Läheiseni ovat kunnossa. Haluan sinnikkäästi säilyttää oman tutun arkipäivän rutiinini petivaatteiden vaihtoineen. Ja mielenrauhan. Miten siihen viime viikolla pääsin?
1) Sain kutsun ryhtyä laatimaan oman harrastukseeni liittyviä (nukkekotiharrastus) you tube -videoita. – Eiku tuumasta toimeen! Päätin myös, että lukumummon roolissa otan ”kopin” ja testaan näitä juttujani minulle tärkeän, Uittamon koulun 2C-luokan kanssa. Pääsisin heidän kanssaan tällä tavalla lukemaan. Opettaja ilokseni innostui, ja nyt toimitan tutuiksi tulleille pikkukoululaisille keskiviikkoisin ja perjantaisin ”Eija-mummon ja Jussi-papan” (kuvassa yllä) touhuja ja tekemisiä. Mukana on aina jotain pientä askarrusta ja puuhattavaa. Jos ohjeet vaativat jotain korjattavaa, teen sen ja vasta sitten ne lähtevät eteenpäin tuolle uudelle you tube kanavalle työstettäväksi.
2) Olen oppinut uutta:
- osaan äänittää selostuksen power-point esitykseen
- opin käyttämään Dropbox -toimintoa ja ohjeet menevät opettajalle aika ketterästi
- opin käyttämään FaceTime -puhelutoimintoa ja ennen muuta, sain veljeni avustuksella sen opetetuksi myös 90 v vanhemmillemme
- hankin kännykkätelineen, jonka voin vaikka sitoa puunrungon ympärille, käteni jäävät vapaaksi ja voin paremmin tehdä noita askarteluohjeita pikkuisille
- olen jakanut monta unohtumatonta hetkeä samassa projektissa olevan tuttuni kanssa, videoimme ja maistattelemme toisillamme, että-olisko-tässä-ideaa-miltä-näyttää
- huomisen haaste on opetella, miten tilataan you tube -kanava
3) Leivoin pullaa, maski kasvoilla ja käsineet kädessä alusta loppuun. Vein talossamme asuvalle perheelle lämpimäiset, aseptikkaa tarkkaan noudattaen. Olin jo pakuumatkalla liki kotiovella, kun kuuliin yläkerroksesta HEJ DÅ EIJA – HEEEI DÅÅÅ EIIIJAAA! - pikkuneiti varmisti, että kuului. Kummasti silmäkulma kostui.
4) Otin tavaksi päiväkävelyn vanhempieni kanssa. Itse pidän maskia ja pysyttelen 3 metrin päässä, mutta näen heidät, voimme jutella ja samalla toimitin heille edellispäivän kauppalistalta unohtuneen piimäpurkin.
5) Päätin jollakin lailla mahdollistaa tyttärentyttärelle virpomisen, samalla siitä pääsevät iloitsemaan oman taloyhtiömme asukkaat: 2-3 virpojaa tulee pihallemme Palmusunnuntaina ja me asukkaat nautimme tilanteesta - missä muualla kuin parvekkeella!
6) Parhaillaan kuulostelen citymökkimme ääniä – meille tuli tuttu perhe pakoon putkiremppaa (citymökkimme on toinen asuntomme, se paikka, jossa minulla on askarteluhuone). Kohta vien heille tuoretta pullaa. Muuttopäivän kunniaksi.
Olen järjissäni.
