Sivut

tiistai 9. toukokuuta 2017

Juhlavasti

Kotiprofessorilla ei aina mene asiat allakkaan. Kuten 25-vuotishääpäivä.
Otti ja lähti eilen yllättäen illaksi ja yöksi pääkaupunkiin, kun aamulla oli aikainen luento.
Panin merkille, että mitään kummallisempaa juhlantuskaa ei ilmennyt (= aamulla olisi voinut ojentaa pikkupaketin ja onnitella).
Aamulla soitti ja mietin, että muistutanko sanonko onnea hääpäivän  johdosta.
Ei muistanut. Kertoi että on kylmä. Helsingissä aina.
En muistutellut asiasta, kun tiesin, että luentofiilis ja panostus siihen olisi saattanut karata.
Näin paljon oppii kun viihtyy 25 vuotta yhdessä.
Minä panostin juhlaan oikein kunnolla: hankin  kahluuhousut, että pääsee mökin rannan kaislasotaa käymään.
Lisäksi mielen sivistystä
Mietin sitten mökillä käydessäni, että lienee syytä olla tyytyväinen  tähän 25-vuotiseen taipaleeseen, vaikka lahjoja saatikka kukkasia ei tullutkaan: Vanhan mökin remppakeittiö  on melkein valmis. 
Siinä sitä lahjaa on ihan kylliksi :)
Ehdotin sitten kuitenkin, että mentäisiinkö nyt syömään  päivällinen jonnekin, kun kerran oltiin kotona juuri parahultaisesti syömistä ajatellen.
-Voi eii, olin matkalla syömässä ja olikin ihan rekkamiehen annos. En taida jaksaa.
Mitä siinä sitten, otin eilistä jääkaapista ja lämmitin.
Hyvää oli.

1 kommentti:

  1. No ihan kuule kuulostaa meidän hääpäiviltä :). Mutta ukkelilla on siihen (niinkuin myös mun syntymäpäivään, äitienpäivään ja jouluun) sama motto: "Jos 365 päivää vuodessa tykkää vaimostaan, niin ei tarvi yhden päivän takia niin hirveesti kimpoilla :)". Ja ihan hyvä niin.

    Paljon Onnea täältä! Olette meitä vuoden edellä, mutta perässä kahlataan..

    VastaaPoista