Lukumummon mietoksia

Olen saanut elämäni tilaisuuden. Minut ilmiannettiin tyttärentyttären koulun ekaluokkalaisten lukumummokandidaatiksi.
Ja minut hyväksyttiin!
CV:ssäni tämä on parasta ikinä.

Tehtävääni kuuluu kuunnella, kun pikkuiset ekaluokkalaiset lukevat. Käymme läpi aapista, opettaja kertoo missä mennään ja ohjaa myös sen, kuka lukee mitäkin. Joku tavaa, joku lukeekin jo. Pääasia, että kuulen, näen ja tunnen nuo pikkuiset ihmiset siinä vierelläni.

 Lukupaikkamme on melko askeettinen, käytävällä luokan edustalla. Mutta ei tunnu menoa haittavaan. Itselläni on villasukat ja lämmin vaatetus.

 Lukumummon tehtäviin voi myös kuulua muuta: sain kunniatehtävän olla mukana liikuntatunnilla luistimen nauhoja sitomassa. Ilokseni lapset arvostivat kovasti sitä, että "mummokin luistelee".

Yksi onglema ilmaantui. Tarkkaavaiset oppilaat huomasivat heti

-Opettaja, Eija-mummolla ei ole kypärää.

Näin oli.

Ensi viikon luistelussa sitten on.