Sivut

tiistai 26. kesäkuuta 2018

Unohdettuja maisemia

Olen innostunut kävelyilläni etsimään hylättyjä taloja, sellaisia autioiksi jääneitä, joissa aika on pysähtynyt. Osa kohteistani odottaa kaupungin uudelleen rakentamista (niiden annetaan odottaa esim tulipaloa, aika usein siinä oudosti onnistutaan), osa on perikunnan hylkäämiä vanhoja kotitaloja/kesäpaikkoja.  Oman kesämökin naapurin naapuri oli ensimmäinen kohteeni.
Kameraan jää  hienoja yksityiskohtia.
Tässä olen kuvannut kahta keskustan kohdetta.
Kotikaupungin keskustan vanhaa kauneutta.
 Postilla on ollut upea reitti.

 Vanhan purettavan kerrostalon sisäpihan löytö.
 Sisällekin pääsin  menin piharakennukseen.


 Lumoava näkymä, upea ikkuna:





 Pyykkinaru kiinnitettiin tähän.
  Paraatisisäänkäynnin numero näkyy hennosti.
Näillä kierroksilla tulee olla hyvä varustus. Periaatteessa mihinkään kiinteistöön ei saa mennä sisään ilman omistajan lupaa. Tiedän, että niin kuitenkin tehdään - ja niin olen itsekin tehnyt. Jotkut paikat ovat vaarallisisakin, koska vanhoissa paikoissa on jo homesientä, lahioja tikkaita, hankalia koloja, joihin pudota. Yleisvarustukseeni kuuluu maski ja hyvät työmieskengät (kärjistään vahvistetut). Kuvia julkistaessa esim Instagramissa tai asiaan vihkiytyneiden FB-ryhmissä ei paljasteta, mistä kuvat on otettu. Niinpä ei tässäkään.

1 kommentti:

  1. Vanhoissa taloissa on fiilistä! Oletko lukenut/katsellut kirjan Viimeiset vieraat - elämää autiotaloissa? Heikki Willamon kuvat, minulla oli ilo nähdä kuvat Kuhmoisten Riihigallerian näyttelyssä aikanaan. Yllättäviä vierailijoita kuvissa näkyi!

    VastaaPoista