"Maailmassa monta
on ihmeellistä asiaa,
se hämmästyttää, kummastuttaa
pientä kulkijaa"
(Ihme ja kumma)
Tuon lastenlaulun säkeen kirjoitin rippilahjaksi hankkimaani "Hyvän käytöksen ja tapatiedon" kirjaan. Ei tuntunut lahjan vastaanottaja panevan pahakseen. Lupasi lukea, ainakin sen osan, jossa on ohjeita matkalle lähteviä varten (olemme Kotitohtorin kanssa lähdössä kahden meille tärkeän pikkumiehen kanssa "rapakon taakse"...)
Saimme tänään osallistua "esikoisemme" eli tyttärenpojan rippijuhlaan.
Juhlakalu ei tästä kuvasta varmaan pahastu. Kutsukortissa oli kuva,
jossa ikää on noin 4 vee.
Martinkirkon hieno alttaritaulu. Kirkko säilyi sodan pommituksissa,
vaikka kaikki muu ympäriltä tuhoutui ihan maan tasalle.
Juhlamiehen toivoma mutakakku
Muiden kakku
Äidin tekemä perinnepulla
Aurinko helli (?) osallistujia. Ukkonen ja kova sade raikasti ilman, kun tiskit oli tiskattu ja kaikki vieraat päässeet lähtemään kotiinsa. Tätä paivää muistelen vielä monta kertaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti