Minä pääsin ulos syömään.
Yleiskuva saaristolaismarkkinoilta kotikaupungin jokivarresta. Lettuteltta tuossa keltaisella lipulla varustettuna, takana Italian liput parmesania mainostamassa. Liittyvätkö italialaiset juustot mielestänne suomalaiseen saaristolaisuuteen?
Pääasia kuitenkin, että Kotitohtori vainusi tilanteen ja mielialani oikein ja tarjoutui viemään minut samalla reissulla syömään.
Paistetut silakat (jaettu annos).
Kaunis kattaus aina ilahduttaa. Muovipussissa Kotitohtorin ostoksia. Silakoita mitä kummallisimmissa liemissä.
Muita ostoksia olivat tumma saaristolaisleipä (aito), kalakukko (en tiedä sen yhteyksiä tuntemaani saaristovesistöön).
En halunnut jälkiruokaa.
Kotona keitin kahvit ja aukaisin pääsiäisvirpojia varten varaamani suklaamunapussin.
Kourallinen meni, sen verran ulkona syöminen otti voimille.
Sama meininki oli minulla! Tosin jäähtyneen hernekeiton styrox-kiposta tarjosi ihan vieras mies :) Ja vielä kahvin kaupan päälle. Tämän ihmeen tapahtumapaikka selvinnee piakkoin blogista.
VastaaPoistaPaistetut silakat ovat kyllä harvinaista herkkua ainakin meillä. Tykkään niistä kovasti, mutta en siitä kärystä mikä jää huusholliin päiväkausiksi. Leppoisaa pääsiäistä!
VastaaPoista